Ilmestyskirja
Uuden testamentin viimeinen kirja, jonka apostoli Johannes kirjoitti Patmoksen saarella. Se sisältää näkyjä lopun ajoista, Kristuksen voitosta pahuuden yli ja uudesta taivaasta ja maasta. Ilmestyskirjan symbolinen kieli vaatii huolellista tulkintaa.
Raamatunviite
Ilm. 21:1–4
Liittyvät termit
Lisää kategoriasta: Profetia ja lopunajat
Antikristus
Kristuksen vastustaja, joka esiintyy lopun aikoina. Johanneksen kirjeissä antikristus on jokainen, joka kieltää Kristuksen. Ilmestyskirjassa kuvataan lopullista Kristuksen vastustajaa, joka johtaa ihmisiä harhaan ennen Kristuksen paluuta.
Kristuksen toinen tuleminen
Kristillinen usko Jeesuksen palaamiseen maan päälle historian lopussa. Silloin hän tuomitsee elävät ja kuolleet, lopettaa kaiken pahan ja perustaa ikuisen valtakuntansa. Toisen tulemisen ajankohtaa ei kukaan tiedä, mutta kristityt elävät sen odotuksessa.
Tuhatvuotinen valtakunta
Ilmestyskirjan mainitsema tuhannen vuoden ajanjakso, jona Kristus hallitsee. Eri tulkintaperinteet ymmärtävät sen eri tavoin: kirjaimellisena tulevaisuuden ajanjaksona tai symbolina Kristuksen nykyisestä hallitsemisesta kirkon kautta. Luterilainen tulkinta on pääosin amillenaarinen.
Uusi taivas ja maa
Raamatun lupaus siitä, että Jumala luo kaiken uudeksi: ei pelkästään sielujen taivaspaikkaa vaan kokonaan uudistetun luomakunnan, jossa vanhurskaus asuu. Kuolemaa, surua, itkua tai kipua ei enää ole. Tämä on kristillisen toivon lopullinen päämäärä.
Viimeinen tuomio
Raamatun opetus siitä, että Kristus tuomitsee kaiken historian lopussa. Tuomio on oikeudenmukainen: Kristus erottaa ne, jotka ovat eläneet uskossa, niistä, jotka ovat hylänneet Jumalan. Luterilaisessa teologiassa pelastus tuomiolla ei perustu tekoihin vaan armoon Kristuksessa.