Pelastus ja armo

Laki

Jumalan pyhä tahto, joka ilmaisee, mikä on oikein ja väärin. Luterilaisessa teologiassa lailla on kolme käyttöä: se hillitsee pahaa yhteiskunnassa (poliittinen käyttö), paljastaa synnin ja ajaa armon luo (pedagoginen käyttö) ja ohjaa kristityn elämää (didaktinen käyttö).

Raamatunviite

Room. 3:20

Lisää kategoriasta: Pelastus ja armo

Armo

Jumalan ansaitsematon hyväntahtoisuus ihmisiä kohtaan. Luterilaisessa teologiassa pelastus on kokonaan armoa (sola gratia) – ihminen ei voi ansaita sitä teoillaan. Armo tulee näkyväksi Jeesuksen sovitustyössä ristillä ja jaetaan sanan ja sakramenttien kautta.

Armonvälineet

Luterilaisessa teologiassa välineet, joiden kautta Jumala jakaa armonsa: Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen. Armo ei ole abstrakti käsite, vaan se tulee ihmisen luo konkreettisesti näiden välineiden kautta. Tämä ajatus on keskeinen luterilaisen jumalanpalveluksen rakenteessa.

Evankeliumi

Kreikan sanasta euangelion, 'hyvä sanoma'. Raamatullisessa käytössä se tarkoittaa ilosanomaa Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta ihmisten pelastukseksi. Luterilaisessa teologiassa evankeliumi erotetaan laista: laki vaatii, evankeliumi antaa.

Kutsuminen

Jumalan kutsu ihmiselle tulla uskon yhteyteen. Luterilaisessa teologiassa Jumala kutsuu ihmistä evankeliumin ja armonvälineiden kautta. Kutsuminen tarkoittaa myös Jumalan johdatusta ihmisen elämäntehtävään ja palveluun arkisessa työssä.

Lunastus

Vapauttaminen orjuudesta tai vallasta hinnan maksamisen kautta. Raamatussa lunastus viittaa Jumalan pelastustekoon: Kristus lunasti ihmiset synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta maksamalla hinnan omalla kuolemallaan ristillä.

Parannus

Mielenmuutos ja kääntyminen pois synnistä kohti Jumalaa. Kreikan sana metanoia tarkoittaa kirjaimellisesti mielen kääntymistä. Parannus ei ole vain katumusta vaan kokonaisvaltainen suunnanmuutos, jossa ihminen kääntyy luottamaan Jumalan armoon.

Laki – Raamatun sanasto | Ilopilleri