Evankeliumit
Uuden testamentin neljä ensimmäistä kirjaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Ne kertovat Jeesuksen elämästä, opetuksista, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kolmea ensimmäistä kutsutaan synoptisiksi, koska ne kuvaavat tapahtumia samankaltaisesta näkökulmasta.
Raamatunviite
Luuk. 1:1–4
Liittyvät termit
Lisää kategoriasta: Raamatun kirjat ja rakenne
Apokryfikirjat
Vanhan testamentin ja Uuden testamentin väliin ajoittuvat kirjoitukset, jotka eivät kuulu protestanttiseen kaanoniin mutta ovat osa katolista ja ortodoksista Raamattua. Luterilainen perinne arvostaa niitä hyödyllisenä lukemistona, mutta ei perusta niihin oppia.
Inspiraatio
Oppi Raamatun jumalallisesta alkuperästä: Pyhä Henki ohjasi Raamatun kirjoittajia niin, että lopputulos on Jumalan sanaa ihmisten sanoilla. Inspiraatio ei tarkoita mekaanista sanelua, vaan kirjoittajien persoonallisuus ja tyyli näkyvät teksteissä.
Kaanon
Raamatun hyväksyttyjen kirjojen kokoelma. Protestanttinen kaanon sisältää 66 kirjaa: 39 Vanhassa testamentissa ja 27 Uudessa testamentissa. Kaanon muotoutui varhaisessa kirkossa useiden vuosisatojen aikana, kun seurakunnat tunnistivat, mitkä kirjoitukset olivat Jumalan inspiroima.
Kirjeet (epistolat)
Uuden testamentin kirjeitä, jotka apostolit kirjoittivat seurakunnille ja yksityishenkilöille. Paavalin kirjeitä on 13, ja lisäksi on muita kirjeitä (Heprealaiskirje, Jaakobin, Pietarin, Johanneksen ja Juudaksen kirjeet). Ne sisältävät opetusta, rohkaisua ja käytännön ohjeita.
Psalmit
Vanhan testamentin runokirja, joka sisältää 150 psalmia eli laulua ja rukousta. Psalmit ilmaisevat koko inhimillisen tunneskaalan: ylistystä, kiitosta, valitusta, katumusta ja luottamusta Jumalaan. Niitä käytetään edelleen laajasti jumalanpalveluksissa ja yksityisessä hartaudenharjoituksessa.
Uusi testamentti
Raamatun jälkimmäinen osa, joka sisältää 27 kirjaa: neljä evankeliumia, Apostolien teot, 21 kirjettä ja Ilmestyskirjan. Uusi testamentti kertoo Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista sekä alkuseurakunnan syntymisestä ja leviämisestä.