Luterilainen perinne

Sola gratia

Latinaa: 'yksin armosta'. Uskonpuhdistuksen ydinperiaate, jonka mukaan pelastus on kokonaan Jumalan ansaitsematonta lahjaa. Ihminen ei voi millään tavalla ansaita tai myötävaikuttaa pelastukseensa – se on alusta loppuun Jumalan armon työtä.

Raamatunviite

Ef. 2:8–9

Lisää kategoriasta: Luterilainen perinne

Augsburgin tunnustus

Vuonna 1530 laadittu luterilaisen uskon perusasiakirja, jonka Philipp Melanchthon kirjoitti ja joka esiteltiin keisari Kaarle V:lle. Se sisältää 28 artiklaa, jotka käsittelevät keskeisiä uskonkysymyksiä. Augsburgin tunnustus on edelleen luterilaisten kirkkojen tärkein tunnustuskirja.

Helvetin porteista -ilmaisu

Jeesuksen lupaus seurakunnastaan: 'tuonelan portit eivät sitä voita' (Matt. 16:18, Raamattu 1933/38). Ilmaisu tunnetaan myös muodossa 'helvetin portit'. Luterilaisessa perinteessä tämä korostaa, että kirkko on Kristuksen, ei ihmisten, ja se kestää kaikki hyökkäykset. Lupaus rohkaisee seurakuntaa vaikeina aikoina.

Katekismus

Kristillisen uskon oppikirja kysymys-vastaus-muodossa. Martti Luther kirjoitti kaksi katekismusta: Vähän katekismuksen (perheille) ja Ison katekismuksen (papeille). Vähä katekismus käsittelee kymmenen käskyä, uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen, kasteen ja ehtoollisen.

Martti Luther

Saksalainen munkki ja teologi (1483–1546), joka käynnisti uskonpuhdistuksen naulaamalla 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517. Luther korosti Raamatun arvovaltaa, pelastusta yksin armosta ja yleistä pappeutta. Hän käänsi Raamatun saksaksi ja uudisti jumalanpalveluksen.

Mikael Agricola

Suomalainen uskonpuhdistaja (n. 1510–1557), jota kutsutaan suomen kirjakielen isäksi. Hän opiskeli Wittenbergissä Lutherin johdolla ja käänsi Uuden testamentin suomeksi (1548). Agricola loi suomalaisen kirkkokirjallisuuden perustan ja oli keskeinen uskonpuhdistuksen vaikuttaja Suomessa.

Nikean uskontunnustus

Vuonna 325 Nikean kirkolliskokouksessa laadittu ja 381 täydennetty uskontunnustus, joka on kristillisen uskon laajin ekumeeninen tunnustus. Se muotoilee opin Kristuksen jumaluudesta, Pyhästä Hengestä ja kirkosta. Luterilaisessa messussa uskontunnustuksena voidaan käyttää apostolisen uskontunnustuksen ohella Nikean uskontunnustusta.